Psykedeeleillä näyttää olevan epätavallisen laaja käyttöalue. Tutkijat haluavat tietää, kuinka laaja se todella on
Kääntäjä Jussi Rosti
Uusia psykedeelialan tutkimuksia selatessa huomio kiinnittyy välittömästi yhteen vallitsevaan trendiin: tutkimusalueen laajenemiseen. Nykyisin psykedeelejä tutkii suurempi tutkijajoukko kuin koskaan aikaisemmin.1 Suurempi ei ole pelkästään pelkästään tutkijoiden määrä, vaan tutkimuksia myös tehdään useammassa paikassa, tutkittavana on useampia yhdisteitä ja psykedeelihoitoja kokeillaan yhä useampiin eri sairauksiin. Tämä on psykedeelitutkimuksen terävintä kärkeä, ja tutkimusala kasvaa jatkuvasti.
Psykedeelit keräävät tutkijoiden ja kliinikoiden kiinnostusta mielenterveyden edistämispotentiaalinsa vuoksi.2 Useimmat tutkimukset tehdään psilosybiinillä, vaikkakin jotkin tutkimuskeskukset keskittyvät myös LSD:hen ja muihin psykedeeleihin. Lisäksi MDMA:ta tutkitaan traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) hoidossa. Psilosybiini on erityisen kiinnostava yhdiste, koska se on hyvin turvallista ja vaikuttaa lievittävän oireita monissa eri häiriössä.3 Tällainen hoitovaste ei toki ole ainoastaan psykedeelien ominaisuus: esimerkiksi SSRI-lääkkeitä käytetään sekä masennuksen että ahdistuneisuuden hoitoon.4 Psykedeelien käyttöala vaikuttaisi kuitenkin olevan poikkeuksellisen laaja. Tutkijat haluavat selvittää, kuinka laaja.
Tähän mennessä saadut alustavat tulokset tukevat psykedeeliavusteisen terapian käyttöä mielialahäiriöiden, traumaperäisen stressihäiriön sekä alkoholi- ja nikotiiniriippuvuuden hoidossa.5,6 Tutkijat tuottavat jatkuvasti lisää tämän suuntaista tutkimustietoa ja toivovat saavansa psykedeeliterapian hyväksytyksi hoitomenetelmäksi viiden vuoden kuluessa – edellyttäen, että menetelmän tehokkuus saa vahvistuksen jatkotutkimuksissa. Eri puolilla maailmaa on käynnissä kahdeksantoista toisen ja kolmannen faasin kliinistä tutkimusta näihin sairauksiin ja lisäksi muutamia muita on suunnitteilla. MIND-säätiö aloittaa ensi vuonna yhteistyössä Berliinin Charité-yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja Mannheimin mielenterveysinstituutin kanssa psilosybiiniavusteista masennushoitoa koskevan laajan tutkimushankkeen.
Samaan aikaan tutkimusta laajennetaan koskemaan muita mielenterveyden häiriöitä. Johns Hopkinsin yliopiston psykedeeli- ja tietoisuustutkimuksen keskus on laajentanut psilosybiinitutkimuksiaan myös syömishäiriöihin. Lontoon Imperial College, jossa myös on erillinen psykedeelitutkimuskeskus, suunnittelee vastaavaa tutkimusta. Näiden lisäksi Yalen ja Arizonan yliopiston tutkimusryhmät selvittävät, olisiko psilosybiini tehokas väline pakko-oireisen häiriön hoidossa.
Tutkijat toivovat myös, että psykedeelit voisivat auttaa ihmisiä pääsemään eroon muistakin riippuvuuksista kuin alkoholi- ja nikotiiniriippuvuudesta. Alabaman yliopisto on saattamassa loppuun tutkimusta psilosybiinin käytöstä kokaiiniriippuvuuden hoidossa, ja Wisconsinin yliopisto aloittaa pian vastaavan tutkimuksen opioidiriippuvuudestau.
Kliinisessä tutkimuksessa on tapahtumassa myös hieman yllättäviäkin käänteitä. Eräs merkittävä tutkimuslinja on itsemurhapäänsäryn (Hortonin syndrooma) ja migreenin hoito, johon liittyvää kliinistä tutkimusta tehdään Yalessa, Baselissa, ja Kööpenhaminassa. Beckley-säätiö on myös tukenut tuoretta tutkimusta, jossa pienenä annoksena annetun LSD:n havaittiin vähentävän koetun kivun määrää.29 Lontoon Imperial Collegen tutkijat ovat myös ehdottaneet psilosybiinin käyttöä viimeisenä mahdollisuutena kroonisten koomapotilaiden hoitoon, vaikka tämä teoria vaatiikin vielä koettelua.7
Sen lisäksi, että tiedämme psykedeelien voivat auttaa tiettyjen sairauksien hoidossa, on tärkeää tietää, miksi näin on.
Tutkijat ovat viime aikoina tutkineet, mitkä ”tripin” ominaisuudet lisäävät psykedeeliterapian tehoamisen todennäköisyyttä. Eräs ratkaisevan tärkeä ilmiö vaikuttaa olevan mystinen kokemus (joka on nykyisin jo virallinen tieteellinen termi!). Mystisten kokemusten piirteitä ovat haltioitumisen, ykseyden ja yhteenkuuluvaisuuden tunteet sekä ajan ja tilan tuolle puolelle siirtyminen. Näiden kokemusten tiedetään myös olevan sekä täynnä merkityksiä että vaikeita pukea sanoiksi.8 Viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että tämänkaltaiset kokemukset ovat tärkeitä – elleivät suorastaan välttämättömiä – psykedeeliterapian toimimiselle.9
Fyysisellä tasolla psykedeelit saattavat edistää neuroplastisuutta – toisin sanoen aivojen kykyä muodostaa uusia yhteyksiä ja järjestäytyä uudelleen.10 Rottatutkimuksissa on havaittu useimpien psykedeelien edistävän useita neuroplastisuuden osatekijöitä prefrontaalisessa aivokuoressa, ja psykedeelit tekevät tämän voimallisemmin ja nopeammin kuin melkeinpä mikään muu yhdiste.11 Mitä ihmisiin tulee, tutkijat arvelevat, että tämä neuroplastisuuden lisäys saattaisi selittää psykedeelien pitkän aikavälin vaikutukset, ja he pyrkivätkin parhaillaan vahvistamaan tätä hypoteesia.12,13 (Mikäli tämä vaikuttaa kiinnostavalta, katso neuroplastisuutta koskeva blogiartikkelimme.)
Psykedeelit saattavat myös ehkäistä tulehdusta aivossa; joihinkin psykiatrisiin häiriöihin liittyy tällainen tulehdustila.14 New Yorkin yliopiston tri Stephen Rossin mukaan tulehduksen vähentämisellä saattaa olla muitakin hyötyjä kuin mielenterveyden kohentaminen. Neuroplastisuutta lisäävät ja neuroinflammaatiota lievittävät lääkeaineet saattavat tarjota ainutlaatuisia mahdollisuuksia Alzheimerin taudin ja muiden hermoston rappeutumissairauksien hoidossa. Tätä ei ole vielä osoitettu, mutta koska Alzheimerin tautia ei toistaiseksi pystytä parantamaan tai edes hidastamaan, asiaa kannattaa tutkia. Johns Hopkinsin yliopiston tutkijat ovat tekemässä tutkimusta Alzheimerin taudin psilosybiinihoidosta, ja tarkoitus on myös mitata kognitiivisissa kyvyissä tapahtuvia muutoksia. Yalen tutkijat ovat puolestaan äskettäin osoittaneet, että LSD:n mikroannokset (≤20µg) ovat turvallisia ikääntyneillä, mikä antaa mahdollisuuden lisätutkimuksiin.14
Jotkut tutkijat pohtivat, voisiko oletettuja hyötyjä tavoittaa myös mikroannostelulla – eli psykedeelien käytöllä niin pieninä annoksina, että varsinaisia hallusinogeenisiä vaikutuksia ei synny. Mikroannostelun vaikutuksista kiertää paljon huhupuheita, ja tutkimuksella voidaan pyrkiä erottamaan hype faktatiedosta. Äskettäin perustetussa Kanadan psykedeelitutkimuskeskuksessa tutkitaan psilosybiinin mikroannostelua, ja kolmella eri mantereella työskentelee tutkimusryhmiä, jotka tutkivat vaikutuksia sekä eri sairauksista kärsivillä että terveillä koehenkilöillä.
Lainsäädännön rajoitusten vuoksi suuri osa tällaisesta tutkimuksesta tehdään mikroannostelua omin päin harjoittaville henkilöille suunnatuilla kyselytutkimuksilla. Vaikka tällaisen koejärjestelyn etuna on henkilöiden oma, luonnollinen ympäristö, varjopuolet ovat merkittäviä: verrokkiryhmiä tai sokkotutkimusta ei juurikaan käytetä, monet raportit ovat jälkikäteen kirjoitettuja ja luotettavuudeltaan kyseenalaisia; lisäksi otoksissa mitä luultavimmin korostuvat suhteettomasti psykedeelimyönteisten koehenkilöiden näkemykset. Tutkijat kuitenkin yrittävät parhaansa. Useissa äskettäisissä julkaisuissa on tarkasteltu mikroannostelun itse ilmoitettuja vaikutuksia. Sekä myönteisiä että ei-toivottuja vaikutuksia on havaittu.15–17 Yksi tällainen tutkimus on juuri käynnissä Lontoon Imperial Collegessa.
Plasebokontrolloitujakin mikroannostelututkimuksia on julkaistu. Chicagolainen tutkimusryhmä antoi LSD:tä mikroannoksina terveille vapaaehtoisille, ja samoin kuin kyselytutkimuksissa, tässä tutkimuksessa havaittiin sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia (sekä melkoinen määrä plasebovaikutusta).18 Myös pieninä annoksina annettua psilosybiiniä tutkitaan masennuksen ja migreenin hoitoon, koska suuret annokset eivät sovellu kaikille potilaille tai ole heidän toivomansa hoitotapa. Yksi LSD:n mikroannostelututkimus terveillä koehenkilöillä on juuri saanut aineiston kerätyksi, ja toinen vastaava on alkamassa Uudessa-Seelannissa. Jotkut tutkijat toivovat mikroannostelusta masennuslääkkeiden vaihtoehtoa sellaisille potilaille, jotka saavat sivuvaikutuksia tai eivät saa masennuslääkkeistä lainkaan hoitovastetta. Toiset toivovat, että mikroannostelulla voitaisiin parantaa terveidenkin koehenkilöiden mielialaa ja kognitiivista suorituskykyä. Tämä kuitenkin selviää vasta ajan ja lisääntyvän tiedon myötä.
DMT (N,N-dimetyylitryptamiini) ei ole jäänyt unohduksiin tässä psykedeelisessä renessanssissa, ja ainutlaatuisten vaikutustensa vuoksi yhdiste saattaa lunastaa oman paikkansa psykedeeliterapiassa. DMT:n vaikutus on lyhytkestoinen, sitä voidaan kontrolloida suonensisäisellä annostelulla, ja toisin kuin LSD ja psilosybiini, se ei aiheuta toleranssia.19 Lontoolaiset tutkijat ovat selvittäneet DMT:n vaikutuksia aivojen toimintaan EEG-kuvantamisella,20 ja baselilaisilla tutkijoilla on meneillään kliinistä turvallisuutta selvittävä tutkimus. DMT on siitä poikkeuksellinen psykedeeli, että sitä esiintyy luonnostaan nisäkkäiden aivoissa, ja ymmärrys sen roolista aivoissa on aiempaa lähempänä.4,5
Myös Amazonin alueen perinteistä DMT-pitoista ayahuasca-juomaa tutkitaan tieteellisesti. Suuri osa ayahuasca-tutkimuksesta tapahtuu Brasiliassa, jossa tutkijat tutkivat sen vaikutuksia mielenterveyteen ja aivojen toimintaan.21 Samaan aikaan sveitsiläiset tutkijat pyrkivät kehittämään ayahuasca-pillerin. Synteettisellä pillerillä tutkimuksissa käytettävät annokset voitaisiin vakioida. Lisäksi ne saattaisivat lievittää joitakin ayahuascan epämiellyttäviä sivuvaikutuksia ja samalla suojella Amazonin kasveja ylikäytöltä.
Tutkimuksia on julkaistu myös DMT:n lähisukulaisesta, elävistä rupikonnista lypsettävästä 5-MeO-DMT:stä. Maastrichtin yliopiston tutkijat kartoittivat jokin aika sitten 5-MeO-DMT:n vaikutuksia erilaisiin hyvinvoinnin mittareihin.22 Johns Hopkinsin yliopiston tutkijaryhmä puolestaan havaitsi, että yhdiste voi vähentää masennuksen ja ahdistuneisuuden oireita.23 Kuten ayahuascan tapauksessa, tutkijat ovat siirtymässä synteettisiin 5-MeO-DMT:n lähteisiin – tässä tapauksessa jättääkseen rupikonnat rauhaan.
Jotta tutkijat voivat mitata tripin aikaista aivotoimintaa, psykedeelitutkimuksen koehenkilöt päätyvät nykyisin usein magneettikuvauslaitteeseen tai vähintäänkin pitämään EEG-lakkia,. Maastrichtin yliopiston kiehtovassa tutkimuksessa onnistuttiin fMRI-kuvauksella kartoittamaan, mitkä aivoalueet mahdollisesti aiheuttavat egon katoamisen kokemuksen.24 Tällä hetkellä ryhmä tutkii neurokuvantamisen ja behaviorististen menetelmien avulla psilosybiinin vaikutuksia luovaan ajatteluun, sosiaaliseen kognitioon ja emootioihin.
Sveitsissä tutkijat ovat edistyneet valtavasti psykedeeliseen vaikutuksille keskeisten reseptorien tunnistamisessa.25 He tutkivat, kuinka psykedeelit vaikuttavat aivojen aktiivisuuteen, ja ovat äskettäin kartoittaneet psilosybiinin vaikutuksia eri aivoalueisiin.26 Toisessa tutkimuslinjassa mm. Zürichissä toimivat tutkijat kohdistavat mielenkiintonsa psykedeelien ja mindfulness-meditaation synergioihin.27
Tämän tyyppiset tutkimukset ovat auttaneet neurotieteilijöitä kehittämään teorioita psykedeelien omalaatuisten vaikutusten selittämiseksi. Eräs näistä on tri Carhart-Harrisin ja hänen ryhmänsä Lontoossa kehittämä entrooppisten aivojen teoria.28 Entropiateorian mukaan tietoisuus esiintyy erittäin järjestäytyneen ja erittäin kaoottisen aivotoiminnan välisellä jatkumolla. Aivotoiminta on verraten järjestynyttä normaalin tajunnantilan vallitessa, mutta psykedeelit työntävät sen kaoottisempaan tilaan. Carhart-Harris ja hänen kollegansa testaavat teoriaansa MRI- ja EEG-kokeilla (Lisätietoja entroopisten aivojen teoriasta on tässä blogiartikkelissa).
Psykedeelitutkimus on suorastaan räjähtämässä uusiin ja jännittäviin suuntiin – olemme tilanteessa, jossa tuoreita tutkimuksia julkaistaan joka ikinen viikko. Joka päivä tutkijat kaikkialla maailmassa tutkivat erilaisia psykedeeliyhdisteitä, niiden vaikutuksia aivoihin sekä sitä, kuinka nuo aineet voisivat auttaa mielenterveyden parantamisessa.
Yhteenvedon kirjoittaminen viimeaikaisten tutkimusten tulvasta on kuin yrittäisi saada valtameren mahtumaan kahvikuppiin. Katso lisätietoja projekteista, joiden parissa MIND-säätiö juuri parhaillaan työskentelee.
Vastuuvapauslauseke: Tämä blogikirjoitus on käännetty ja muokattu vapaaehtoisten toimesta. Osallistujat eivät edusta MIND Foundation. Jos huomaat virheitä tai epäselvyyksiä, ilmoitathan siitä meille – olemme kiitollisia jokaisesta parannuksesta (mailto:[email protected]). Jos haluat tukea monikielisyysprojektiamme, ota meihin yhteyttä liittyäksesi MIND Blog Translation Group!
Doblin RE, Christiansen M, Jerome L, Burge B. The Past and Future of Psychedelic Science: An Introduction to This Issue. Journal of Psychoactive Drugs [Internet]. 2019;51(2):93–7. Available from:https://doi.org/10.1080/02791072.2019.1606472
Johnson MW, Richards WA, Griffiths RR. Human hallucinogen research: Guidelines for safety. Journal of Psychopharmacology. 2008;22(6):603–20.
Nichols DE, Johnson MW, Nichols CD. Psychedelics as Medicines: An Emerging New Paradigm. Clinical Pharmacology and Therapeutics. 2017;101(2):209–19.
Lochmann D, Richardson T. Selective Serotonin Reuptake Inhibitors. In: Handbook of Experimental Pharmacology. Springer New York LLC; 2019. p. 135–44.
dos Santos RG, Hallak JEC. Therapeutic use of serotoninergic hallucinogens: A review of the evidence and of the biological and psychological mechanisms. Neuroscience and Biobehavioral Reviews [Internet]. 2020;108(October 2019):423–34. Available from:https://doi.org/10.1016/j.neubiorev.2019.12.001
Mithoefer MC, Feduccia AA, Jerome L, Mithoefer A, Wagner M, Walsh Z, et al. MDMA-assisted psychotherapy for treatment of PTSD: study design and rationale for phase 3 trials based on pooled analysis of six phase 2 randomized controlled trials. Psychopharmacology. 2019;236(9):2735–45.
Scott G, Carhart-Harris RL. Psychedelics as a treatment for disorders of consciousness. Neuroscience of Consciousness. 2019;
Johnson MW, Hendricks PS, Barrett FS, Griffiths RR. Classic psychedelics: An integrative review of epidemiology, therapeutics, mystical experience, and brain network function. Vol. 197, Pharmacology and Therapeutics. Elsevier Inc.; 2019. p. 83–102.
Roseman L, Nutt DJ, Carhart-Harris RL. Quality of acute psychedelic experience predicts therapeutic efficacy of psilocybin for treatment-resistant depression. Frontiers in Pharmacology. 2018;8(JAN).
Kraus C, Castrén E, Kasper S, Lanzenberger R. Serotonin and neuroplasticity – Links between molecular, functional and structural pathophysiology in depression. Neuroscience and Biobehavioral Reviews [Internet]. 2017;77:317–26. Available from:http://dx.doi.org/10.1016/j.neubiorev.2017.03.007
Ly C, Greb AC, Cameron LP, Wong JM, Barragan E v., Wilson PC, et al. Psychedelics Promote Structural and Functional Neural Plasticity. Cell Reports [Internet]. 2018;23(11):3170–82. Available from:https://doi.org/10.1016/j.celrep.2018.05.022
Hasler G. Toward specific ways to combine ketamine and psychotherapy in treating depression. CNS Spectrums. 2020;25(3):445–7.
de Almeida RN, Galvão AC de M, da Silva FS, Silva EA dos S, Palhano-Fontes F, Maia-de-Oliveira JP, et al. Modulation of serum brain-derived neurotrophic factor by a single dose of ayahuasca: Observation from a randomized controlled trial. Frontiers in Psychology. 2019;10(JUN).
Flanagan TW, Nichols CD. Psychedelics as anti-inflammatory agents. International Review of Psychiatry [Internet]. 2018;30(4):363–75. Available from:https://doi.org/10.1080/09540261.2018.1481827
Lea T, Amada N, Jungaberle H. Psychedelic Microdosing: A Subreddit Analysis. Journal of Psychoactive Drugs [Internet]. 2020;52(2):101–12. Available from:https://doi.org/10.1080/02791072.2019.1683260
Polito V, Stevenson RJ. A systematic study of microdosing psychedelics. PLoS ONE [Internet]. 2019;14(2):1–26. Available from:http://dx.doi.org/10.1371/journal.pone.0211023
Anderson T, Petranker R, Rosenbaum D, Weissman CR, Dinh-Williams LA, Hui K, et al. Microdosing psychedelics: personality, mental health, and creativity differences in microdosers. Psychopharmacology. 2019;236(2):731–40.
Bershad AK, Schepers ST, Bremmer MP, Lee R, de Wit H. Acute Subjective and Behavioral Effects of Microdoses of Lysergic Acid Diethylamide in Healthy Human Volunteers. Biological Psychiatry [Internet]. 2019;86(10):792–800. Available from:https://doi.org/10.1016/j.biopsych.2019.05.019
Strassman RJ, Qualls CR, Berg LM. Differential tolerance to biological and subjective effects of four closely spaced doses of N,N-Dimethyltryptamine in humans. Biological Psychiatry. 1996;39(9):784–95.
Timmermann C, Roseman L, Schartner M, Milliere R, Williams LTJ, Erritzoe D, et al. Neural correlates of the DMT experience assessed with multivariate EEG. Scientific Reports [Internet]. 2019;9(1):1–13. Available from:http://dx.doi.org/10.1038/s41598-019-51974-4
Jiménez-Garrido DF, Gómez-Sousa M, Ona G, dos Santos RG, Hallak JEC, Alcázar-Córcoles MÁ, et al. Effects of ayahuasca on mental health and quality of life in naïve users: A longitudinal and cross-sectional study combination. Scientific Reports. 2020 Dec 1;10(1).
Uthaug M v, Lancelotta R, Oorsouw K van, Kuypers KPC, Mason N, Rak J, et al. (200) A single inhalation of vapor from dried toad secretion containing 5-methoxy-N,N-dimethyltryptamine (5-MeO-DMT) in a naturalistic setting is related to sustained enhancement of satisfact.pdf. 2019;
Alan K. Davis, PhDa, Sara So, MSb, Rafael Lancelotta, MSc, Joseph P. Barsuglia, PhDd, and Roland R. Griffiths, PhDa E. 5-methoxy-N,N-dimethyltryptamine (5-MeO-DMT) used in a naturalistic group setting is associated with unintended improvements in depression and anxiety. Physiology & behavior. 2016;176(1):100–106.
Mason NL, Kuypers KPC, Müller F, Reckweg J, Tse DHY, Toennes SW, et al. Me, myself, bye: regional alterations in glutamate and the experience of ego dissolution with psilocybin. Neuropsychopharmacology [Internet]. 2020;(March). Available from:http://dx.doi.org/10.1038/s41386-020-0718-8
Preller KH, Burt JB, Ji JL, Schleifer CH, Adkinson BD, Stämpfli P, et al. Changes in global and thalamic brain connectivity in LSD-induced altered states of consciousness are attributable to the 5-HT2A receptor. eLife. 2018;7:1–31.
Preller KH, Duerler P, Burt JB, Ji JL, Adkinson B, Stämpfli P, et al. Psilocybin Induces Time-Dependent Changes in Global Functional Connectivity. Biological Psychiatry. 2020;
Smigielski L, Kometer M, Scheidegger M, Krähenmann R, Huber T, Vollenweider FX. Characterization and prediction of acute and sustained response to psychedelic psilocybin in a mindfulness group retreat. Scientific Reports. 2019;
Carhart-Harris RL, Leech R, Hellyer PJ, Shanahan M, Feilding A, Tagliazucchi E, et al. The entropic brain: A theory of conscious states informed by neuroimaging research with psychedelic drugs. Frontiers in Human Neuroscience. 2014;8(1 FEB):1–22.
Ramaekers JG, Hutten N, Mason NL, Dolder P, Theunissen EL, Holze F, Liechti ME, Feilding A, Kuypers KP. A low dose of lysergic acid diethylamide decreases pain perception in healthy volunteers. Journal of Psychopharmacology. 2020 Aug 25:0269881120940937.